Näitä Roosan mielestä niin ihania kukkia vastaan minä käyn jo etukäteen hävittyä sotaa.:)Yritän kitkeä näitä juurineen, leikkaan pois kukintoja etteivät pääsisi pölyttämään, revin ja runtelen minkä ehdin, mutta ei, nämä ovat minua paljon sitkeämpiä. Nytkin kun katson keittiön ikkunasta ulos, niin voikukkia on koko sisääntulomme täynnä. Puutarhan ja pihan hoito on välillä palkitsevaa mutta välillä myös turhauttavaa. Ehkä pitäisi tehdä voikukan lehdistä salaattia, josko niihin sitten tykästyisi.