sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Sateisen päivän ilta

Kesällä ei haittaa, vaikka sataa. Silloin on vilpoisampaa käydä lenkillä, tavata vaikka ystäviä kahvin merkeissä ja päivitellä blogia ja suunnitella loman jatkoa. Näyttäisi siltä, että pitkien mietintöjen jälkeen päädymme Turun saaristoon tänä kesänä...ehkä sitten syksyllä kohti maita vieraita. Ensi viikonloppuna on Bluesit Järvenpäässä Tuusulan järvellä ja sitten olisi matkan vuoro, kivaa siis tiedossa! Sateisen illan ohjelmaksi sopii muuten hyvin Teemalta tuleva puutarhaohjelma ihanista Italian puutarhoista. Pikku hiljaa tämä puutarhainnostus kai valtaa...

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Alppiruusut

Meillä on pihalla savimaalla suojaisessa paikassa mäntyjen katveessa kolme alppiruusua. Saimme nämäkin kasvit muutama vuosi sitten toiselta pihalta. Alppiruusut eivät ole oikein tuntuneet viihtyvän niille otollisella paikalla, ja olemmekin ihmetelleet, että missä vika. Tänä kesänä näihin kaunokaisiin kuitenkin ilmestyi isoja nuppuja ja päätimme kastella niitä ahkerasti, jotta nuput aukeaisivat. Tuloksena on ollut kaunis kukinta, ja luulenpa, että tuo kuivuus on ollut syynä, että aiemmin eivät ole näin upeasti kukkineet. Puutarhan ja pihan hoito on minulle ainakin ihan uusi alue, jossa oppii koko ajan uutta. Välillä tulee myös pettymyksiä, mutta usein kärsivällisyys palkitaan.

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Aina yhtä upeat

Nämä kaunokaiset on vain pakko joka vuosi kuvata ja jakaa kaikille! Syreeni on niin mun yksi lempparikukka. Meidän omat syreenit ei vielä kuki (on sellaisia 20 cm korkuisia alkuja;), mutta onneksi tästä läheltä löytyy muutama autiotalo, jonka pihasta olen näitä käynyt taittamassa maljakkoon. Koomisia piirteitä kyllä on näissä "hakumatkoissa"...vähän luvatontahan se on kenenkään puskista mennä oksia taittamaan, mutta se kuulemma tekee hyvää kasvin kukinnalle, että vähän tuo tieto helpottaa luvattomia hakumatkoja. Liekö syynä omin luvin tehdyt haut, mutta ekalla reissulla potkaisin pottuvarpaani polulla olleeseen kiveen oikein mojoavasti. Ei onneksi varvas murtunut, vähän kyllä aristi..siinä sitä olisi työpaikallakin saanut aikaiseksi hyvät naurut, kun olisi linkannut sinne varvas paketissa varkauden jäljiltä. Toisella kertaa loikin kotiin metsän poikki, ja tietysti tuhannet hyttyset saivat syötyä minua joka puolelta, mm. kaulasta ja kämmenistä.

Mutta mikäänhän ei pihassakaan lähde kasvamaan niin hyvin kuin varastettu kasvi, vai miten se oli? Meillä on pihalla paljon saatuja perennoja ja ne ovatkin ne ainoat, jotka ovat lähteneet hyvin kasvuun. Ei kannata paljon kasveja siis Plantagenista hakea. Onneksi syreenin alutkin olemme saaneet Pohjanmaalta asti, toivottavasti nyt lähtisivät oikein kohisten kasvamaan, etten ihan rampaannu tulevina vuosina näitä ihanuuksia metsästäessäni.