30. huhtikuuta, ulkoilmaelämää

Nyt meillä elämä taas siirtyy ulos. Puutarhakalusteet ja tyynyt on jo kaivettu esiin, huomenna pitäisi suunnata puutarhalle ostamaan orvokkeja ja perennoja ja lapset odottavat jo malttamattomina uima-altaan pihalle tuloa. Tänään ilma oli jo mukavan lämmin ja koko viikonlopuksi on luvattu lämmintä ja aurinkoista. Nyt se kesä taas tuli sitten rytinällä. Suomen kevät/alkukesä on aina tällaista arvoituksellista aikaa. Ensin ei oikein tarkene toppatakissakaan, kun oikein tuulee pohjoisesta. Sitten tuuli kääntyy, länteen tai etelään, ja ensimmäinen helleaalto tulee Suomeen, huhtikuun lopulla tai toukokuulla. Että koskas sitä kevättakkia käyttäisi tai poplaria? Itselläni on vuosien varrella ollut monia kevättakkeja, mutta taas tämäkin kevät osoitti tuon kapistuksen lähes turhaksi. Koska nythän tarkenee jo ilman takkiakin. Ainakin meidän lasten mielestä.

Meillä rakennetaan, taas. Kesäkeittiön kaivuu on tehty kasvimaan viereen. Salaojaputket on hankittu, puutavaraa ym. rakennusmateriaalia löytyy entuudestaan. Kesän lopulla jo varmasti pääsemme uuteen ulkokeittiöön kokkailemaan. Kalusteet sinne on ostettu jo viime kesän alesta, astioitakin ja tekstiilejä olen jo mietiskellyt ja jotain ostanutkin, alesta.

Laventelit ja oreganot laitoin siemenistä itämään huhtikuun alkupuolella. Kummatkin ovat hyvin lähteneet vauhtiin kasvussaan ja toukokuun lopulla ne voi sitten siirtää ulos kodinhoitohuoneen kasvattamosta. Silloin kylvämme taas hernettä, persiljaa, tilliä, salaattia, kesäkukkia, porkkanaa ja mitä muuta nyt sitten mieli vielä tekekään, kasvimaalle.

Roosan eka postaus

Meidän pihalla on jo tosi paljon leskenlehtiä. Näin tänään perhosen. Kävimme eilen kalassa.

23. huhtikuuta, Roosan ruusuja

Roosan juhlien jälkitunnelmina kuvia hänen saamistaan ihanista ruusuista. Kyllä vaan ruusu on kukkien kukka, vaikka muutkin ovat toki kauniita. Ihan jo sormet syyhyävät istuttaa orvokkeja, niitähän kohta jo uskaltaisi laittaa uloskin. Kevään merkkeinä olen vasta löytänyt leskenlehtiä pihaltamme ja koivunoksat vihertävät maljakossa sisällä, muuten on kyllä vielä ollut niin koleaa. Toivottavasti nyt lämpiäisi jo...

17. huhtikuuta, viikon varrelta

Nyt voin kuulla ystäväni Jonnan sanovan, että "hauskat". Viime kesänä Jonna kiikutti vanhan Vilin repimän (Jonnan perheen koira) lakanan tänne tarpeettomana. Ihana kukkakangas ruutupohjalla! Vähän virunut ja vanunut niinkuin puuvillaiset lakanat tuppaavat kuluneina tekemään. Mutta ei hätää, vähän sakseilua ja saumat "suoristuivat" ja tässä on lopputulos. Parvekkeemme tuolit ja pöytä olivat hangen alla menettäneet maalipintansa. Kalusteet tulivat meille viime kesänä Arin vanhempien muutossa, ja en tietenkään hyviä puisia kalusteita voinut laittaa pois. Maalasin ne valkoisiksi puuosiltaan, vaikka Ari kyllä sanoi, etta maali ei ehkä pysy johtuen puun käsitellystä pinnasta. Mutta me Roosan kanssa hioimme ahkerasti ja sitten suit sait maalasimme. Talvella kun kuvasin samoja kalusteita tänne blogiin lumikuorman alla, maali oli vielä ok, mutta kevätauringon ensimmäiset säteet maalin kuitenkin nyt armottomasti irrottivat. Mutta ei hätää, nyt kalusteilla on uusi elämä ja uudet "vaatteet". Kaikki tämänkin viikon tuunaukset ovat siis kierrätystä ja kirpparilöytöjä parhaammasta päästä.

Tuunaustakin olen ehtinyt tällä viikolla vähän. Tässä valmiina pukeutumishuoneessa pieni korukaappi ja tuoli, joka ylemmissä kuvissa on vaiheessa. Pukeutumishuonehan minulla on ollut "muutoksessa", pikkuhiljaa se saa lopulliset tavarat ja huonekalut paikoilleen. Kaappi ja tuoli olivat kumpikin puunvärisiä, ja en muuten olisi niitä lähtenyt maalaamaan, mutta makuuhuoneemme värimaailmaan ei tuo puunväri olisi käynyt, vaikka kaunis tumma puu olikin. Nämä kaksi huonetta erottaa vain liukuovi, joka usein on auki, joten halusin kalusteisiikin tuon valkoisen värin. Ja tuolin kangas on sama, jota on paljon makuuhuoneessa, verhoissa ja lampunvarjostimessa.

Tämä kone on kovasti pyörinyt tällä viikolla, olen leiponut Roosan synttäreille. On valmistunut suolaista ja makeaa, pullaa ja piirakkaa. Kohta puoliin kaikki alkaa olla valmiina, enää pientä järkkäilyä, pöydän kattausta ja sen sellaista. Esikoiseni täyttää jo 7 vuotta, uskomatonta! Meillä on yksi tuttavaperhe(Pia, Pauli ja pojat), jonka esikoinen on Roosaa vain viikon verran nuorempi. Yhdessä aina kaiholla muistelemme mm. kevättä 2002, jolloin lapsemme syntyivät, ja jolloin tapasimme kärryjä työnnellen Vehkatiellä. Sehän olikin lämmin kevät, jota seurasi pitkä ja lämmin kesä...Roosakin vietti ison osan kesää pelkissä ruusushortseissa ja hellehatussa.

Valtterilta irtosi ensimmäinen hammas! Jo nyt, ajattelin, hänhän ei ole vielä 5 vuottakaan. Mutta kyllä siellä jo uusi hammas pilkottaa ikenessä, joten vanhan piti väistyä. Tuntuuko minusta vain, että ennen vanhaan, siis silloin kun minäkin olin lapsi, hampaat irtosivat vasta ekalla luokalla. Hmm, en muista tarkemmin, täytyy katsella vaikka vanhoja kuvia, jospa niissä näkyisi joku hampaaton hymy. Mutta kovasti oli Valtteri mielissään hampaanlähdöstä, ja itse hän sen irti nappasi. Ja keijulla oli taas kiirettä!

14. huhtikuuta, arjen askareita

Arkinen aherrus on taas alkanut. Pääsiäinen meni mukavasti tässä kotosalla niitä näitä puuhaillen, syöden, saunoen ja aurinkoa odotellen. Niin, luvattiin ihanaa ilmaa, mutta vähän harmaaksi ja koleaksi kelit jäivät. No, mukava oli kuitenkin suunnitella jo vähän kesälomaa ja Roosan tulevia synttäreitä. Hän halusi kutsua kaikki eskarikaverit eli 12 lasta. Täytyypä syömisen lisäksi ottaa jotain ohjattuja leikkejä.

Valtterin kanssa olemme jo tänään tehneet vaikka mitä! Pelasimme muistipeliä, luimme eläinkirjaa, kylvimme siemeniä ja nyt täytyy ahkeroida pyykkiä ja kohta paistella amerikkalaisia pannukakkuja. Touhukasta viikkoa kaikille lukijoille, kyllä se aurinkokin varmaan kohta näyttäytyy, toivotaan.

Hyvää Pääsiäistä!

Pääsiäisen kuvia ja tunnelmia Saimin kotoa. Yksi kuva on vuodelta 2006 ja Lontoosta, narsissit ovat siinä niin ihanat, että sopi kuin nenä päähän näihin pääsiäistunnelmiin. Ihanaa ja aurinkoista pääsiäisen aikaa kaikille lukijoille.

Pyhäaamuna

Istun hiljaa kuulemaan kun kirkkosali puhuu.
Hirret harmaat kuiskivat ja tuuli hiljaa huhuu.
Soi salin kattoholveissa enkeleiden laulu ja kauas aatokset kuljettaa vanha alttaritaulu.

Ja penkit satavuotiset hohkaa tarinoita,
niitä kuuntelen ja kuiskaan: soita kellonsoittaja, soita.

Tutkijan elämää, Maailmanmatkaaja, Reissari

Tahdon sinne minne aurinko paistaa, tahdon villejä merituulia maistaa, tahdon jännittäviä kokea
vaikka lautalla seilata Kongo-jokea ja tiskivuoresta tänäänkin laistaa.
Kun mielikuvin matkustaa voi mennä minne huvittaa
voi iskelmäprinssinä kisailla tai teeveetähtenä visailla

ja matkata maailman ympäri tai kiertää ainakin Pietari.

Nähty on valtava kiinanmuuri ja maailman seitsemäs ihme suuri.
On kierretty kartalla pitkin ja poikin ristiin ja rastiin joka kengurun loikin.

Vaan aina kun junanpilli viheltää niin reissarityttöä jännittää
missähän lienee häämöttää tämänkin seikkailun määränpää.

7. huhtikuuta, uusia ikkunoita

Englannin kielessä on mainio sananparsi uusista horisonteista. Suomeksi se ei käänny suoraan, mutta "open up new horizons" voi tarkoittaa uusia näkökulmia, uusia ajatuksia tai vaikka uusia suuntia ja tuulia, jos vaikka suunnittelee matkaa. Joka tapauksessa uudet horisontit ovat sävyltään hyvin positiivisia. Niinkuin nämä "uudet ikkunatkin". Tai siis ihan jo 5 vuotta vanhat, mutta ah, niin puhtaat ja kauniit. Ikkunanpesu on kyllä viheliäistä hommaa, mutta tulos on kaunis kuin taulu, ainakin minusta. Koska ikkunani ovat lähtötilanteessa niin likaiset, niin siksi kai lopputulos hurmaa ja ihastuttaa niin.

Haahuilin menneellä viikolla 5 minuuttia Kellokosken kirjastossa, ja käsiini osui hauska nallekirja. Kirjassa suomalaiset nallentekijät esittelevät valmistamiaan nalleja, joilla kaikilla on persoonallisuus. Nallen ulkoasu ilmentää usein jotenkin myös tämän persoonaa. Olen itsekin vähän nallehullu ja muutama yksilö niitä meilläkin asustaa, joten kirja oli hauskaa luettavaa. Seuraavassa muutama nalle tuosta kirjasta nimeltään Kontiokujan nallet. Nämä esitellyt nallet haaveilevat matkustamisesta, paitsi viimeinen, joka voisi jo vaikka hiljentyä pääsiäiseen.

Nalletekstit ja -kuvat siis eivät ole omiani, vaan tekijöiden Jussi Jäpppinen- Sari Kanala ja kirjan nimi on Kontiokujan nallet. Huomasin, että tekstit menivät taas sikin sokin, joten järjestys ei nyt ole ihan looginen, mutta tällaista kuitenkin.

3. huhtikuuta, palmusunnuntaita ja pajunvitsoja

Oikein noitarikasta palmusunnuntaita kaikille. Meillä lapset askartelivat eilen vitsat valmiiksi sunnuntaita varten. Palmusunnuntain aamuna pikkunoidat sitten starttaavat taas naapurustoon virpomaan, Valtteri ei vielä ihan ole päättänyt asustettaan. Mutta eiköhän hänkin tänä vuonna pikkunoidaksi pukeudu...nyt täytyy lähteä kaupasta ostamaan palkkoja virpojille. Ja vähän Hulluille Päiville hulluttelemaan.